Olen tänään viimeistä päivää kirjoilla täällä kotikunnassa eli huomistesta lähtien minut tavoittaa vain tuolta opiskelukaupungin osoitteesta.
Jos siellä on tuttuja jotka tarvitsevat mun osoitteen, laittakaahan tekstiviestiä niin saatte sitten oikean osoitteen.
Posti kun kuulema ei edelleenlähetä kovin kauaa posteja paikasta toiseen. (tässä välissä kirjoittaja muistikin että pitää muistaa ne lehdet siirtää toiseen osoitteeseen --> siirto kesken postauksen tekemisen. Näin hyvä keskittymiskyky mulla on)
Mutta siis asiaan, ajattelin nimittäin tyydyttää hieman tiedonjanoanne ja avata ihan pienesti tiedonverhoa kämppäni suhteen. Asun siis opiskelija asuntolan yksiössä ja neliömäärä on huimat 20 eli käytännössä mulla on oma vessa, keittiö, käytävä (se on hitto vie yli 3m pitkä!!!) ja 120cm:lle sängylleni juuri ja juuri nafti huone :D
Talossa on 8 kerrosta eli on kyllä todella pelottava möhkäle tuo asuntolarakennus. Oma kämppäni sijaitsee niin ihanteellisessa kerroksessa kuin 7.ssä. Kiitin kaikkia rakennusihmisiä sillä hetkellä kun näin hissin. Kerran olen käppäillyt nuo kerrokset rappusia ja voin kertoa että voisin olla aika hyvässä kunnossa vuoden päästä jos joka päivä kulkisin pelkästään rappusia. On meinaan todella rankka reissu ;)
Kämppäni tulee olemaan niin tyttömäinen kuin vain siitä osaan tehdä. Tähän mennessä kun olen ajatellut kotonani porukoiden sekä poikaystävän mielipiteitä niin nyt räjähtää mun vaaleanpuna/pinkkivarasto totaalisesti ;) Tulen varmasti tekemään tosta pienestä kolostani oman näköiseni vaikka paljon mitään en siellä voi muuttaakaan. Haluan oikeasti tulla viihtymään kämpässäni koska olen todella kova ikävöimän ihmisiä enkä varmastikaan kestäisi asua missä tahansa ilman rakkaitani. Raahaan mukanani siis muistoesineitä ja juttuja joista tulee mieleen mukavat asiat.
Sitä miten tulen viihtymään kämpässäni saati Lappeenrannassa en vielä osaa sanoa. Tietenkin sitä toivoo, että paikka tuntuu hyvältä eikä kämpänkään kanssa tulisi suurempia ongelmia. Yhden yön kämpässäni viettäneenä voin sanoa että asuntola taitaa olla maineensa veroinen eli jumputusta ja kolina kuuluu enemmän kuin laki sallii. Seinänapurini on alkuhuomioni mukaan pahin koko asuntolassa mutta onneksi seinät eivät ole ihan paperia vaan jotain hieman paksumpaa. Seinänaapurin mölyt kuuluvat 200metrin päähän ulkona ja käytävällä oven kohdalla kovaa, mutta kun kämpässä ei kuulunut mitään jos ei pysähtynyt kuuntelemaan ihan hiljaa ilman mitään mun puolelta kuuluvaa mölyä.
Päätin tehdä isälleni palveluksen ja jättää paljon omia juttujani kotiin jotta isi rakas ei hätäänny ettei se prinsessa tule enää takaisin. Eipä sen puoleel että mulle tonne noita mun vaatteita, kenkiä yms mahtuiskaa pakollisia enempää. Katsellaan sitten puolen vuoden päästä näiden mun sanojen totuutta kun olen raahannut 20 paria kenkiä, kaikki laukkuni ja 90% vaatteistani tohon minimaaliseen yhteen kaappiin ;D
Mukavia yllätyksiäkin kämpästäni löytyi kun missään asuntoloiden sivuilla ei ollut mainintaa tv-tasosta ja ruokapöydästä. Suuri kivi vierähti sydämeltä varsinkin tuon "ruokapöydän" osalta koska ehdin jo kuahistelemaan missähän perhanassa sitä saa ruokansa syötyä jos koulupöytä on täynnä opiskelimatskua.
Nyt liukenen jatkamaan pakkausta ettei ihan yöhön mene. Neljän jälkeen treffaan Jjasmia<3 ja pelkään tihrauttavani yhden kyyneleen vaikka eihän tässä mikään oikea ero tule vaan pieni mutka :)
Terkuin: Ninna, joka löllyy vararavintonsa turvin kohti opiskeluja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti