14. tammikuuta 2013

Vanhuus ei tule yksin, vai?

Ajattelin tulla näyttämään miltä näytin lauantaina lähtiessämme istumaan pitkästä pitkästä aikaa iltaa kavereiden kanssa, eri toten kämppikseni mukaan lukien. Innostuin hieman väkertämään hiuksia nätisti ja vietinkin puolisen tuntia vessassa ähisten ja puhisten. Mini lettien tekeminen ei olekaan niin helppoa mitä luulin! ;) Tykkään väkerrellä tukkana kaikenmoista pientä kivaa, mutta iso ongelma on puutuvat kädet. Käsivoimani ovat hyvin heikot ja siksi usein luovutan hiusten laittamisen kanssa niin että kampaus on olla vähän keskeneräinen. Lauantaina en antanut periksi vaan väkersin, koska tahto oli tällä kertaa kova!


Totesin viikonloppuna todeksi monien naisten hehkutuksen, kuinka kauniit alusvaatteet tekevät hyvää naisen itsetunnolle. Alusasujen ostelu lähti hieman käsistä ja ostin kerralla kolmet, mutta piru vie tunsin sen jälkeen oloni ihanaksi, kauniiksi, seksikkäästi ja hyvin mukavaksi. Sama tunne jatkuu ja jatkuu!
Olen tainnut tulla virallisesti vanhaksi kun
* ostan mielelläni kauniita alusvaatteita (vaikkei kukaan niitä näkisikään, se tunne kun itse tietää!)
* rakastan punaviiniä
* edellä mainittu plus koti-ilta = LOVE
* yhdistettynä jälleen edelliseen, poikaystävän kainalossa LOVE
* vingun lähes viikon ennen opiskelijabileitä etten jaksa (no okei ja sitten bileiltana klo 18 aukaisen sidukan ku en mä voi jäädä paitsi kaikesta kivasta, vähentänee aikuisuuspisteitä?)
* ostan itselleni herkuksi erikoisjuustoja ja suolakeksejä
* olen täysin kuollut viime viikon 2 "bileillan" jäljiltä vielä tänään maanantaina
* edellä mainitusta syystä nukahdin kämppiksen sängylle koulun jälkeen, tunniksi (onneks kämppis nukahti kans)
* tunnen maailman suurinta onnea kun voin vahinkopäiväunien jälkeen hakea omalla autolla herkkuja ihanimman kämppiksen kanssa citymarketista ja mättää koriin euron lihaperunasoselaatikkoa sekä euron jauhelihaa
* olen vielä onnellisimpi kun voin samaisen ihanuus tytön kanssa juosta kämppää ympäri tehden jädeannoksia juuri ennen Satuhäät-ohjelmaa, jonka sitten katsomme yhdessä samalla sängyllä istuen


En vieläkään kykene ymmärtämään, että elämme nyt vuotta 2013. Täytän jälleen vuoden lisää ja aletaan olla niissä luvuissa, että aiemmin oli jonkinmoisia suunnitelmia mitä tähän ikään mennessä olisi pitänyt jo suorittaa (tai olla...). Ei varmasti tarvitse edes mainita, että en ole "ihan" kaikkia niistä saavuttanut.
Syksyllä ollaan poikaystävän kanssa jaksettu toisiamme etäsuhteessa 5 vuotta, josta virallisesti 4 vuotta eri kaupungissa. Pojan koulukin jo loppui, vastahan itkin seurustelun alkuaikoina, että en todellakaan odota 4 vuotta toista viereeni. Tässä ollaan ja.. itse ehdin myös melkein valmistumaan siinä ajassa. Ei mulla taida olla mitään valitettavaa!

Tällä viikolla oli yksi päivä koulua, mutta sekin aivan tuhottoman rankka :D Huomenna väännämme opinnäytetyötä hirrrrveen ahkeraan, tai sitten juttelemme tyttösten kanssa kampaajalla käymisestä kun aihe on ajankohtainen juuri nyt. Pakko myöntää, että ei tää elämä taida iha surkeeta olla!



"Kun virta vie sua mukanaan kaikkeuteen
Takerrut kirjaan, takerrut kaiteeseen

Jos sä vaalit sun pelkoo
Niin kuin farmari peltoo
Ja varot astumasta sinne missä se versoo
Elät puoliteholla
Sen se susta kertoo
Mikset ottais omast potentiaalistas selkoo

Jos sä haudot itsesääliä suurina määrinä
Niin et sä oot uhri
Ja maailma on väärässä
Elät vajareilla
Sen se susta kertoo
Mikset ottais omast potentiaalistas selkoo

Omaan mukavuuteen on helppo tuudittuu
Silloinkin kun pitäis kasvaa ja uudistuu
Kelaat samaa luuppii kunnes se jumittuu
Jumittuu, jumittuu
Kaikki seisovat aallot, jähmeät patsaat
Joita puolustat
Niihin voimasi satsaat
Ne on niin rakkaat
Pikku harhakuvat

--

Reunan yli nojaten
Tyhjyyttä halaten
Rakkautta tuhlaten
Sydäntäsi avaten
Vitutusta uhmaten
Karsinasta karaten
Seuraava leveli on just sua varten!"

Ei kommentteja: