Superherkku päivä

Näin mukavan vapaapäivän jäljiltä fiilis on varsin hyvä vaikka vähän yrtin masistella muuttoani. Aamulla laitoin kellon soimaan jo yhdeksän pintaan jotta ehtisin ajoissa Jasminin omaa kämppää ihmettelemään. Pesin aamulla pidennykset kun eilen huomasin niitä irrottaessa ettei ihan ole kunnossa tuo pehko. Kaiken maailman tehohoitojen jälkeen fiilistelin pehkoani kuvailujen kera. On se vaan niin kiva!

Hain matkalla meille leivokset ja jopa yhden ylimääräisen jos vaikka herkkuhiiret innostuisivat, mutta taisi jäädä se kolmas Jjasmin R:lle ;)

Olen ihan fiiiksissä nyt ton Jjasmin muuton jäljiltä kun oma muuttoni lähenee hirveän nopeasti.
Toi neitonen oli laittanu jo nyt tosi oman näköisekseen kämppänsä vaikka tavarat olivat vielä hakemassa paikkaansa. Viihtyisä kämppä todellakin ja ihan tajuttoman mukavalla paikalla.

Nyt alkaa käsi väsyy... onnetonta tää eläminen tän kätösen kanssa. Noissa viimisissä kuvissa näkyy mun käden kaveri eli tuki. Huomenna joudun näillä näkymin vierailemaan päivystyksessä hakemassa sairaslomaa kun huominen olisi viimeinen vapaapäiväni enkä todellakaan ole työkunnossa tällä kädellä. Autolla ajaminen meinaa nostaa kyyneleet silmiin ja särkylääkettä kuluu jotta pystyn edes nukkumaan.
Nyyhkis!

Onneksi elämä on oikeesti mukavaa kun maailmassa on ihania ihmisiä!<3 ;)

long time no seee

Heippa taasen piiiiitkästä aikaan.:) Kameran laturi on löytynyt ja kaikki on muutenkin erittäin loistavasti. Viime postauksen valitus kuinka yksityiselämässä myllertää on nyt takana päin ja mitään ei sitten loppujen lopuksi tapahtunutkaan.. Mä istuskelen tällä hetkellä muuttolaatikoiden keskellä ja hommaa on vielä aika paljon. En viitsi nyt laittaa kuvia kämpästä, koska se ei ole edukseen tällä hetkellä. Mutta heti kun täällä kaikki järjestyksessä niin laitan kuvia tulemaan.

Viime viikko mulla oli yhtä menemistä. Tiistaina oltiin Ninnan kanssa ikeassa, keskiviikkona olin Kotkassa koko päivän ja torstaina oltiin sitten Rn kanssa Tampereen ikeassa ja sitten särkänniemessä.:)

toi söpöli katteli vaa jotaa naisii tuoll.

Nyt täytyy jatkaa hommia. Palailen varmaankin huomenissa taas :)
-Jasmin

Jäätelökioskintätin vaivat

Ninna tilanne on tämä:
Mulla on kaunis side vasemmassa kädessä ja huomenna olisi luvassa kioskimme siirto eli joudun kantamis-järjestely puuhiin käden kanssa jolla en kykene nostamaan mitään ilman irvistystä. Huomenna luvassa paljon irvistyksiä.

Kädessäni vallitsee rasitusvamma töistä ja vapaa-ajan nostelusta enkä ole (..olisi) kykenevä tekemään töitä, mutta en pysty jäämään sairaslomallekaan. En voi mennä lääkärille hakemaan kipulääkkeitä tai kunnollista tukea koska minut laitettaisi pakkolomalle aika varmasti.. Pomolle ilmoitin työtapaturmasta ja sain huolistuneita kyselyitä mutta ei tässä tilanteessa voi mua lomauttaa kun olen ainoa työntekijä parin päivän ajan plus huomenna tuo vastuutehtävä hoidettavana...
Vaikeaa on! Toivotaan, että tämä menisi ohi nopeasti kun se oma muuttokin on jo lähellä.
Pidän kaikki raajat ristis etten rasittaisi oikeaa kättä samaan kuntoon nyt kun yksikätisenä toimin.

Apuva!

2vkoa vajaa lähdön hetki

Heissan, juuri tsekkasin kalenterini ja tajusin että vietän nyt lauantaina viimeistä viikonloppua ilman töitä tai muuttokiireitä joten meinaa hieman pienen pieni kyynel pistäytyä silmässä.. Soittolistanikin päätti soittaa tämän:

On viikonloppu mennyt liian nopeasti jälleen.
Voi nähdä kilometrit edessään.
Sanot: "huomiseen on aikaa; älä mieti sitä vielä, 
ei eronhetki ole lähelläkään....
Haaveillaanko vielä hetki kulta-ajoista, jolloin kaikki oli yksinkertaista?"

Tahdon sinun muistavan, kuinka paljon rakastan
koko ajan, en vain lähdön hetkellä.
Vaikken ääneen sitä pysty joka kerta sanomaan,
sen kuiskaan taas lähdön hetkellä.

Vaikka ikävääkin joutuu näin paljon tuntemaan,
on se parempaa kuin olla katkera.
Jos olisin vain jäänyt tyhjää toimittamaan
tuskin tohtisin nyt peiliin katsoa.

Haaveillaan siis vielä tulevista-ajoista, jolloin kaikki on taas yksinkertaista.
                                          

Tahdon sinun muistavan, kuinka paljon rakastan
koko ajan, en vain lähdön hetkellä.
Vaikken ääneen sitä pysty joka kerta sanomaan,
sen kuiskaan taas lähdön hetkellä.

Ja ne tunnit lasketaan, pitkät päivät odottaa että pääsee palaamaan  .
toinen toista koskettaa ajantaju katoaa kokonaan.

Tahdon sinun muistavan, kuinka paljon rakastan
koko ajan, en vain lähdön hetkellä.
Vaikken ääneen sitä pysty joka kerta sanomaan,
sen kuiskaan taas lähdön hetkellä. 

  

En nauti järjettömästi tästä muuton tunnepuolesta.. Tänne kotipaikalleni jäävät muutamat kaverit ja ystävät, muualle paikkakunnille menevät ainakin kaksi tärkeää, ystävä ja JJ. Minä muutan pois ja en ole tietoinen mistään vielä.. Mua kauhistuttaa "ihan vähän". Huoneeni on täynnä tarpeellista tavaraa kämppääni ja enää puuttuuvat muutamat myöhemmin hankittavat tavarat. Muuttoni tapahtunee vasta 16.-20. pv, mutta olen vielä töissä jonkin aikaa ja aion töiden jälkeen vielä pitää miniloman jossain Suomen rajojen sisäpuolella (ja samaa aikaa koettaa saada omaisuuteni uuteen osoitteeseen).
Elämässä pitää kiirettä niin minulla kuin Jjasmilla, joka itse asiassa taitaapi olla pikkuhiljaa vaihtamassa jo osoitetta. Onnea jjasmin uuteen kotiin<3 :)
Nyt minä itken yhden kyyneleen ja lähden nukkumaan.  

Ps. En kykene ymmärtämään kuinka tuo Discon Lähdön hetkellä-kappale voi osua niin täysin oikeaan... Ehkäpä muillakin on tätä samaa lähdön hetken fiilistä, I guess ;D Fiilis on yhtä aikaa innokas ja super surullinen.

Voihan kesäpäivät ja netin kuvalevitykset

Jos mun ei tarvitse herätä töihin vaan menen vasta iltavuoroon, vietän aamupäivän näiden seurassa:

Kyseessä ovat minun tämän kesän luottotuotteet ja parhaat ystävät eli Nivean karoteeni aurinkorasva, Hawaiian tropic aurinkoöljy ja YSL 1-kynsilakka. Rusketusta olen koittanut parhaani mukaan saada töistä huolimatta ja onneksi aurinkoisia päiviä on riittänyt. Olen kaukana ruskeasta mutta onneksi iho on sentään hieman päivettynyt.

Huomenna vietetään vapaapäivää Ikeassa Jjasmin kanssa kun molemmilla on jo kämpät valmiina. Minäkin siis olen onnellisesti muuttamassa. Elämä rullailee painollaan eikä hirveästi tätä blogia tule mietiskeltyä. Myllää niin kovasti elämässä ettei tiedä miten päin sitä edes olisi joten kaikki ylimääräinen jää sivualalle..

Äsken eksyin fb:ssa paikkakunnan baarien profiileihin ja meinas itkun sekanen nauru päästä ilmoille kun ruutun läjähti muutama tuttu naama/raaja:

minä, tuo korkkaripimu tuossa turkoositopin takana

Huomiokaa kuvasta kuinka rutistan miehekkeen kädestä samalla kun nauran kuvaajan frendille.
Kuvaaja ja kuvaajan kaveri olivat tuttuja ja siksi olemme päätyneet kunnon lähikuviin asti. Kuvat ovat Armaksesta muistaakseni 16.6. (BB-) Esan tupari-bileistä.
Meillä, Mauskilla, Jonilla ja mulla, oli huippu meininki ja koomista on että olen joutunut kuviin.. voi hellantuutelin pehvat!! Onneksi oon niin "edustavannäköinen" ollut :DD

Uutta pukkaa

Moro! Mie kuulin juttua et elämä on "ihanaaaaa!" ja että huomenna lähdetään Jjasmin kanssa Redmooniin. Joo jennakaroliina, sua me tullaa kattoo. Toivottavasti sit kans oisit töissä ;)

Lisäks satuin aukaisemaan sähköpostini ja harmailla aivosouluillani tajuamaan; mulla on nyt sitten varmistunut jonkinnäköinen elinpaikka Lappeenrannassa.

Eilen illalla (20.7.) tullut sähköpostiviesti ja varausmaksun eräpäivä on huomenna (22.7.). Kiitos pitkästä harkinta-ajasta LOAS:lle!
Neliöitä mun lukaalissa tulee olemaan juhlavat 20 ja valitettavasti muutamat rumat kalusteet kanssa joten enpä mä pääse kovin paljon tolla kehuskelee. Olen iloinen, että kämppä järjesty, mutta huomenna laitan ilmoitusta lehteen jos joku vuokraisi pienelle kiltille tytölle kämpän joka olisin enemmän "mun".
Juuri tuossa illansuussa tapeltiin perheeni (=äiti, isi ja J) kanssa aiheesta "onko ninna siisti?" kun haluaisin kirjoittaa lehti-ilmoitukseen "Siisti, lemmikitön ja savuton opiskelija...". En kuulema ole niin siisti että asiaa voisi mainostaa.. Haistakaan vaan! :DD Ja savutonkin pitää muistaa kirjoittaa ässällä ettei tule avuton.. hmm! Voiks perhettä vaihtaa? (vitsit vitseinä, oikeestihan tää on niin rakastettavaa! Otti muuten perheen äijät osumaa hieman neitosen kätösest rakkaudella..)

Näillä sanoilla, C U! :)

Elämäni hömppänä

Mulle tuli ihan yhtäkkiä äsken sellainen hassu hyvä fiilis. Aloin kattelee kuvia tässä viime ajoilta ja alkoi hymyilyttämään. Kaikki muistot mitä tuli mieleen sai mut tosi tyytyväiseksi elettyyn elämääni. Pitäis vaan muistaa tää positiivinen asenne joka päivä. Päivääkään ei saa katua, koska kaikki epäonnistumiset on tuoneet mut just tähän tälläisenä kuin olen. Jos asioita ei olis tapahtunu, en olisi sama ihminen kuin nyt. Nyt olen Ninna ja iloinen elämästäni.

Tuleva elämä jännittää, mutta ei se voi tuoda mitään kovin pahaa tullessaan. Vastoinkäymiset on vaan osattava ottaa haasteina ja osana tätä elämää. Jos jotakin tapahtuu tulevaisuudessa, niin on tarkoitus tapahtua samoin kuin kaikella menneellä on ollut jokin tarkoitus. Kaikki kasvattaa ihmistä!

Yhtäkään ihmistä elämästäni en poistaisi, yhtäkään hetkeä en myöskään. Joskus olen kuullut kysyttävän 'mitä kadut?' tai 'mikä ihmissuhde olisi voinut olla olematta?'. Mikään ei ole ollut turhaan! Elämässäni olen törmännyt ei-niin-ihaniin ihmisiin ja tullut petetyksi, huijatuksi, rikotuksi mutta niillä on ollut merkitys mun nykyisyyteen. Osaan toivottavasti jatkossa olla kiintymättä ihmisiin jotka eivät sitä arvostusta ansaitse ja olen oppinut haistelemaan ihmistä ennen täyttä luottoa.

Tällä hetkellä tulee hoettua lausetta "entä jos tää kaikki on turhaa", mutta totuushan on ettei mikään ole turhaan. Mitään tehtyä ei saa tekemättömäksi, tietenkään, eikä ole tarvekaan. Voin kertoa, että vastoinkäymiseni elämäni ihmissuhteissa (en tietenkään puhu vain seurustelusta) on tuonnut paljon itsevarmuutta ja vahvistanut omaa kuvaani. Tiedän mitä teen ja mitä tahdon, ainakin noin pääpiirteittäin! Vähintäänkin tiedän mitä en halua tai ansaitse!
Tiedän, että ansaitsen vain parasta ja tiedän mitä se ei ole.
Tiedän että elämän tarkoitus on rakastaa ja tulla rakastetuksi! Olkoon puhe niin esineistä, asioista, eläimistä tai ihmisten välisestä rakkaudesta. Tahdon rakastaa ja minulla on oikeus rakastaa!

Kaiken tämän vuoksi en alistu paineeseen vaan poistan paineen vaikka olisin voimaton. Sodassakaan kyse ei ole voimista vaan keinoista. On vaan osattava käyttää vähät voimansa ovelasti.

Löysin tämän vanhan päiväkirjamerkinnän vuodelta 2007:
"Miks ihmeessä tämä elämä on näin hankalaa, eteenpäin ei pääse millään, ihan kuin rämpis umpihanges ja kuitenki eteenpäin olis päästävä.
Aivan sama, mitä tekee, kuitenki sattuu. Tuntuu että mikää eikä kukaan voi auttaa, koska parannuksen olisi lähdetävä itsestä.
Minun pitäisi vain jännittää mitättömät lihakseni ja kahlata läpi sen mitättömän umpihangen, jonka suuruden itse olen pienessä päässäni kehittänyt."

Noista ajoista on paljon muuttunut tässä tytössä ja nyt löytyy ne keinot kahlata vaikka sieltä umpihangesta. Vieläkään en ole löytänyt keinoa estää sitä "hankea" kasautumasta, mutta parempaan on vuosien varrella menty ;)

Minulla oli kiva päivä kun asiat järjestyivät tänään ja sain katsella vierestä kun yksityinen lääkäri haukkui kaupungin terveydenhuollon puhelimessa asianomaisille. Ninna kiittää miljoonasti Kuusankosken lääkäriasemaa ja varsinkin Irina Jurinia!