Just breath!

Tänään on ollut hieman rankka päivä, vaikka koulua ei varsinaisesti ollutkaan. Meillä oli siis etäpäivä ja päivä on opintojen kannalta ollut minulle rankempi kuin normaali koulupäivä.
Olen noussut klo 9 todella onnettomien yöunien jälkeen (Miten voi nukkua yksin jos juuri ehti tottua taas olemaan viekus?) ja painanut 7 sivua tekstiä kouluhommiin liittyen. Näpyttelyn välillä oli pidettävä ruokatauko ja käytävä Hops-keskustelussa. Lisäksi totesin tehdäkseni elämäni vielä hieman hankalammaksi, että olen viskannut muistitikkuni koulun käytävälle perjantaina. Eipä siinä mitään muuta hätää (ei edes ne kaikki nolot kuvat mitä siellä oli), mutta kun olisi pitänyt huomenna palauttaa eräs jo nyt myöhässä oleva tehtävä jota en tietenkään ole tallentanut minnekään muualle.

Jotta en kokonaan pirstoudu pieniksi paloiksi pääni räjähtäessä yliliioittelusta ja paniikista käväisin juuri tunnin nopeatempoisen lenkin. Nyt olen suihkunraikas ja hyvin väsynyt, mutta siitä huolimatta on otettava ylläoleva kirja käteen ja tutkittava mukavaa englannin kieltä, tai lähinnä niitä kivoja kuvia. Anatomian tentti lähestyy joten olisi varmastikin hyvä aloittaa opiskelu nyt. Muistitikulla ollutta tehtävää en aio tänään enää tehdä, koska en vaan kykene. Rauhoituin niin ihanteellisesti lenkillä etten halua enää hermostuttaa itseäni.
Minulla oli mukava viikonloppu ja rakastuin jälleen syvemmin kahteen rakkaaseen. Viikonloppu on paras muistutus elämäni ihanuudesta kaikesta tästä huolimatta. Elän, olen hengitän ja rakastan :)

juoksu päivä

Tänään on ollut aikamoinen päivä. En ole juuri hetkeäkään istahtanut paikalleni tätä aikasemmin. Aamulla heräsin jo 8 aikaan pesemään pyykkiä ja kun oli muutama koneellinen pesty lähettiin Rn kanssa etsiskelemään mulle ruokapöytää. Käytiin maskussa sitten jyskiin ja sitte sotkaan ja sitten takasin jyskiin josta sitten ostin pienen 4-hengen pöydän eikä maksanut ku 109€!! se oli toooosi halpa! Sitten ku oltiin päästy kaupoilta mun luo tuli anoppi kylää ja sitten lähettiin anoppilaan. Sieltä sitten tulin kotia ja lähdin vielä anttilaan ja sokokselle tekee pieniä hankintoja.. Kunhan saan pöydän tänne niin sitten voisin tehdä sen kämppä postauksen. Kun kaikki on vihdoinkin valmista :)

Nyt on ollut todella kivat ilmat! Täydelliset on tarennut vain yhdessä pitkähihasessa ja ballerinoissa. Miksi ei voi olla aina tälläistä?

Tässä olisi tämän päivän asua:

Mulla on ollu tänään kauhea nälkä koko päivän! Oon vetäny vain leipää. Jos oisin tänään vetäny vain ja ainoastaa samaa leipää nii oisin varmaa syönny kokonaisen rieskan tänään...! Ei vaa viitsi ottaa tuolta pakastimesta mitään kun viikonlopun on kuitenki ties missä niin se pilaantuis vaan turhaan..

Ainiin ja siitä työpaikasta... Mä sain sen!!!  Eli pääsin Kouvolan tulevaan Gina Tricottiin extraajaksi!! Mä oon niin onnellinen! Ei oo parempaa paikkaa kun se. Ens kuussa kun se avataan niin kaikki sinne sitten! ;)

-Jasmin

Saiko Fuksi?

Meillä oli eilen iloiset Fuksiaiset, eli SaikoFuksi? 2010-2011, en tiedä kuinka moni fuksi sai ;) Ainakin haalarimerkit sai kaikki!
Ja muutamat iloiset kulkijat saivat mukavat tuliaiset tälle päivälle, myös minä. En myönnä mitään muuta kuin että tänään olin tunnin koulussa, kahdesta kolmeen. Moni luokaltamme skippasi ekat tunnit. Olisin halunnut mennä kouluun, mutta aamulla en kyennyt nousemaan tai oikeastaan avaamaan silmiäni kun nukutti niin kauheesti. Joten tänään olen vaan istunut/makoillut vaikka on ollut koulupäivä :D Tänään jäätää joten pahoittelen hoonoa soomeani ;)

Eilinen oli varsin onnistunut päivä vaikka olinki hieman skeptinen kaikkea kohtaan. Aamu oltiin koulussa (tai no.. sen verran kun maltettiin) ja vasta puoliltapäivin vaihdettiin vapaalle. Alkukankeudesta ja jännityksestä selvittiin ruoan jälkeen klo 12 korkkaamalla sidukka luokkakaverin kanssa. Kahdelta lähdettiin vaeltamaan mun luota fuksiryhmämme kanssa Pusupuistoon treffaa muitakin.
Olimme neljän hengen ryhmällä Askartelutädit, joidenkin rastienpitäjien mielestä Askartelydaddyt, pikku virheelle jaksettiin nauraa riittävästi eilisen aikana. Kuultiin nimestämme/asuistamme muutenkin vähän kettuilua, muutamat arvuuttelivat olemmeko esim kotiäitejä. Tämä kuitattiin sanomalla "Joo siis nuorimmain venailee jo päivämaitoaan kotona et jos nyt hieman pistätte vauhtia niin päästäis imettää!".

Rastit eivät olleet lainkaan pahoja vaan ihan mukavia pikku tekemisiä. Ryhmämme huipputehtävät olivat palapelin kokoaminen sekä appelsiini haaroissa juoksu (jossa allekirjoittanut pyllähti pehvalleen). Itse olin kuulema tosi hyvä hampailla kaverin riisumisessa. Tuli kommenttia että tämä täti on harjoitellut ;)
Lisäpisteitähän toki koitettiin saada esimerkiksi ottamalla paidat pois, syömällä chiliä ja antamalla ruoskia hellästi itseämme. Toki jaoimme lisäpiste vinkumis yritykset tasapuolisesti ettei kaikkien tarvinnut nöyryyttää itseään samaa aikaa eikä pakotettu ketään mihinkään.

Päivä oli todella kuuma ja hiki valuikin pitkin selkää koko vaelluksen ajan. Omat meikkini sotkeentuivat jo ennen ekaa rastia, mutta eikö täteil usein olekin epäsiistit meikit ;) Sotkin naamaani punaiset huulet, turkoosia luomiväriä ja paaaaljon poskipunaa. Ennen baariin menoa oli tarkoitus siistiä itseäni, mutta se siinä kiireessä vähän jäi ja illan kuvasaldo on aivan järkyttävää materiaalia tämän vuoksi.

Kaikkien fuksiryhmien täytyi maalata itselleen lippu ja me teimme teemaamme sopien saksi-lipun tekstillä "Mikä TOI on?" (eli TOI= toimintaterapia). Lahjoimme rastienpitäjiä munalla jotta saisimme edes pari pistettä paikoissa joissa ei vaan osaa :D Kertokaa mulle miten piirretään Lady Gaga jos ei saa puhua yhtään?

Olin ensimmäistä kertaa elämässäni Lpr:n Giglingin Marlinissa eli GM:ssä. Oli hurjaa törmätä tuttuihin kun en ole tiennyt täällä asuvan tuttuja naamoja noinkin paljon. Meininki baarissa oli ehkä hieman liian rajua noin yleensäkin. Jos Kouvolassa on lihatiski niin tuolla koko paikka oli lihatiski nimimerkillä Liikaa vinkkauksia. Kaikista epämääräisistä ihmisistä huolimatta fiilis oli katossa ja ei harmita vaikka olenkin ollut koko päivän totaalisen kuollut. Nyt varmaan pitäisi käydä ajoissa nukkumaan että jaksaa huomenna tehdä Referaattia suomen kielen ja viestinnän tunneilla <3 love it! Hyi hemmetti!

Oli hassua olla pitkästä aikaa bilettämässä ilman Jayjaytä. Kesän aikana en tainnut kovin montaa kertaa käydä tyttöjen kanssa ulkona ja viime aikoina tullut ainoastaan poikasen kanssa käytyä tuulettumassa.

Päivä oli aivan mahtava, Ninna suosittelee Fuksiaisia! (siitäkin huolimatta että vielä tänään pari tuntia sitten manasin että fuksiaiset on helvetin keksintö kun mua niin väsyttää xDD ja äsken spontaanisti aloin itkee kun väsyttää ja on ikävä ;DD)

wish me LUCK!

Nopea heippa tähä väliin.:) Minuu jänskättää tosi paljon kun olen kohta lähössä sinne haastatteluu! Nyt kaikki peukut pystyyyynn!! 

Tässä vielä koulupäivän asu ja lopuksi haastattelu asu.:)

Nyt mie lähen sipsuttelee noilla mun koroilla tuolle sokos hotel vaakunaan.:)
-Jasmin

julistus

Huomio huomio täten julistan syksyn saapuneeksi ja talvi on tervetullut noin parin kuukauden päästä. Nimittäin minulla on villasukat jalassa ja kuuma kaakao kädessäni. Kesä ei ole enään tulossa takaisin se on selvä nyt ! Kynttilänkin olisin sytyttänyt, mutta tajusin etten omista sytkäriä enkä tulitikkuja. damn....

Mahtis uutiakin on tai siis kaikkee en viel tahdo paljasta, mutta sen verran että kävin työhaastattelussa yhessä kivassa paikassa ja nyt olen menossa viel uudestaan haastateltavaksi. nyt kaikki peukut pystyyn keskiviikkona klo. 17.30 että teen hyvän vaikutuksen ja saisin sen paikan. Voin kertoo et on sen verran unelma pesti en huhhuh!

Nyt alkaa salkkariiiit! Moikka!
-Jasmin

murinaaa

Eilenä olin kirjoittamassa tätä samaista postausta kauhealla tunteella mahassa. Nimittäin nälän tunne. R oli luvannut viedä minut amarilloon syömään oikein kunnolla ja siihehän piti valmistautua koko päivä sillä tavalla ettei syö mitään.:) Oli kuulemma säälittävää kun kerroin mikä on mun viikon menuu opiskelija budjetilla niiin sanoi vaan, että viikonloppuna täytyy vissii viedä sut syömää ruokaa. Ja syy miksi postausta ei eilenä tullut on se, että juuri kun olin aloittamassa R soittaa ja sanoo et tulee vähä etuajassa ja kysy olenko jo valmis.. No minähän oli ja nälkä vei voiton. Anteeksi siitä.

Mä olen niin fiiliksissä mun niistä uusista hiusmömmöistä, koska niitten avulla saan hiukseni todella kivan näköisiksi ilman kihartamista.

Kuvissa siis tukka täysin luonnollisessa muodossa. Kiharoita vain koitettu saada enemmän esille vahan ja geelin kanssa :)

en ole alasti....

Sitten siihen eilseen asuun.:) 

Nyt meiksi lähtee äipän luo saunoo ja syömää nam.
-Jasmin

Pelko

Täällä kirjoittelee räkäyskää köhivä naikkonen ;) Olen hyvin hämmentynyt koska tänään olen lähdössä ajelemaan ekaa kertaa muuttoni jälkeen kotiin päin ja en ole innoissani. Toki vattassa pyörii miljoona perhosta kun odotan näkeväni Jasun ja Jayjayn, mutta kotiin meno ei tuota mitään fiilistä. Oikeastaan ihan pikkasen häivähtää pelko. On omituista mennä kotiin kun olen alkanu jo kahden viikon aikana puhumaan tästä kotinani. Asuntola on minun koti ja perheeni koti on siellä missä isi ja äiti. Pelkään, että alan puhumaan vanhempien kuullen kämpästäni kotinani, koska heidän mielestä tämä on mulle väliaikainen asumus ikään kuin yöpaikka koulun välillä.

Olen onnistunut kahden viikon aikana lähes joka soittelukerta tekemään riidan vanhempieni ja minun välillä. Huomaan etten jaksa enää vanhemmiltani sanelua kuinka asiat tehdään. Raivostun helpolla kun vanhemmat soittavat ja sanovat että pitää siivota ettei poikaystävä saa musta huonoa kuvaa tai että mä olen täällä opiskelemassa eikä mun kuulu olla bestiksiä luokkakavereiden kans. Pahin oli kun porukat käskivät mut kotiin sairastaa ja soittelivat kerran tunnissa "ootko mitaanu kuumeen? juo kuumaa ja lepää! Mut muista siivota!"
Okei musta ollaan huolissaan, ymmärrän ja olen kiitollinen mut ei mulle tartte korottaa ääntä.

Oon jälleen askeleen kauempana lapsuutta ja lähempänä aikuisuutta. Varmasti kaikki tietää sen kasvamisen ja itsenäistymisen tunteen. Näillä fiiliksellä mua pelottaa mennä kotiin missä olen jälleen lapsi. Täällä hoidan asiani suht yksin (pikkuhiljaa enemmän ja enemmän) mutta kotona en pese edes pyykkejäni itse saati nyt huomenna lähde "asioille" Helsinkiin yksin. Äiti aikoo tulla mukaani, mun mielestä kaveriksi äitin mielestä tietenkin tueksi ja aikuiseksi.. Öh!
En tarkoita tällä kaikella sitä että olisin kasvanut hirmu aikuiseksi 2 viikon aikana vaan että pieni kasvu on tapahtunut. Kuitenkinhan se olin juuri minä joka soitti isälle kuumeessa "Mä en jaksa yksin! En ymmärrä tekniikasta mitään ja kaikki on rikki ja mulla on kuumetta! Miks pitää olla yksin?!"

Omituista tämä elämä!